Olen varmaan ensimmäistä kertaa elämässäni vapaaehtoisesti lauantaina koulussa :)

No mutta en tullut tänne opiskelemaan vaan käyttämään nettiä. Lisäksi aion mennä Naturhistoriska riksmuseetiin, joka on tässä kampuksella. Sisäänpääsymaksu on varmaan aivan sikamainen, koska kaikkialle täällä on, mutta täytyy silti päästä käymään. Siellä on jääkarhu ja vaikka mitä. Skansenille maksoi 90kr, veikkaisin jotain vastaavaa tonnekin... Mulla on jotain 250kr käteistä, täytyy toivoa että voi maksaa kortilla.

Jonkun rakkaista ystävistäni pitäisi nyt kyllä pikaisesti tulla käymään, koska olen niin ujo etten kehtaa mennä terassille yksin! Ja terassikelit on kohta ohi. Tänään täällä on ihana ilma, aurinko paistaa ja on aika lämmin, vaikka ulkona joku lämpömittari väittikin että on vain +11 astetta. Mutta 11 astetta on täällä enemmän kun Suomessa, koska Tukholmassahan kaikki on aina paremmin? Lisäksi tarvitsen seuralaisen Onsdagpubeihin. Ihmisiin tutustumisessa on se ongelma, että kun melkeen kaikki täällä on tukholmalaisia, niillä on jo omat porukkansa eikä ne kaipaa jotain huonosti ruotsia puhuvaa finnjäveliä seuraansa.

Koulussa on netin lisäksi toinenkin hyvä puoli. Täällä on kahviautomaatteja, joissa mikä tahansa kahvi maksaa 8kr, eli alle euron. Epäilin vähän kahvin laadukkuutta, koska mieleen muistui elävästi SYK:n teinikunnan tilojen kahviautomaatti, jonka murukahvi oli kyllä kokemus sinänsä. Mutta nuo automaatit jauhaa kahvin oikeista pavuista ja se maistuu oikeasti hyvälle. Nykyisin ostan aina erityisvahvan laten. Kahvin vahvuutta saa itse säädellä, mikä on hyvä juttu. 7-elevenissä ja Pressbyrånissa kahvit maksaa jotain 20kr, joten hinta-laatusuhde automaatissa on erinomainen. Tosin sitä varten joutuu vaihtamaan rahaa kolikoiksi pelottavassa vaihtoautomaatissa..

Eilen olin muuten todella rohkea. Kävin verotoimistossa, jonka jälkeen tulin koululle hakemaan läsnäolotodistusta opintotukihakemusta varten. Puhuin filosofian laitoksen opolle tms. koko ajan ruotsia. Se oli hienoa, ja opo oli kovin kiltti ja puhui mulle hitaasti ja selkeästi. Samoin teki joku muu laitoksen henkilökunnasta, joka antoi mulle ne todistukset. Voisin mennä aina vapaapäivinäni hengailemaan niiden herrojen kanssa, kun olivat niin ystävällisiä. En tiedä tykkäiskö ne siitä yhtä paljon. Sain muuten myös nimeni korjattua yliopiston kirjoihin. Nyt se on oikein, ennen mun nimi täällä oli Alili. Tunsin itseni itämaiseksi.

Täällä ei ole ketään muuta, joten en oikein tiedä, pitäisikö munkaan olla. Kukaan ei ole vielä tullut häätämään mua, ja kyllä ovissa lukee että tää on lauantaisin klo 7.30-18 auki. Aika kolkko paikka kyllä, nyt kun ei näy ketään eikä kuulu mitään. Nämä rakennukset muistuttaa kovasti Meilahden sairaalaa.